tiistai 10. marraskuuta 2015

Tummia hapankorppuja



Pojalla oli tänään koulusta vierailu Fazerille. Herkkuja tuli syötyä varmasti aikalailla. 

Minä löysin tästä kotiin saadusta näytekassista aivan ihanaa uutuutta! Tummia hapankorppuja. Lapsuudesta asti olen kovasti pitänyt hapankorpuista, nämä tummat uutuudet vievät ruisleivän suurkuluttajan kielen mennessään! Nämä tulevat kyllä ehdottomasti ostoslistalleni jatkossa. Täydellisiä vaikkapa iltateellä. 

Tässä myös kiva vinkki maidotonta ruokavaliota noudattaville. Nämä eivät sisällä maitoa eikä laktoosia. Ovat myös runsaskuituisia.

maanantai 9. marraskuuta 2015

Maitoaltistusta



Nyt ollaan käyty pojan kanssa allergiasairaalassa. Ensimmäisellä kerralla tehtiin ihotestit. Toisena päivänä vielä maitoaltistus. Ihotesteissä ei maitoallergiaa näkynyt.

Maitoaltistus sujui myöskin yllättävän hienosti. Ensimmäinen maitoannos aiheutti poskille pientä haaleaa punaista ihottumaa, mikä ei lähtenyt ollenkaan pois. Tuli myös nopeita ihon lehahduksia kasvoilla ja kaulalla. Nämä lehahtelut häipyivät nopeasti itsestään.

Lääkäri ei maitoaltistuksessa välitä näistä lehahteluista, vain iholle jäävistä ihottumista. Kaikki annokset siis saatiin annettua. Viimeisen annoksen jälkeen tuli lisäksi käteen punaista ihottumaa ja turvotusta.

Saatiin ohjeeksi jatkaa altistusta kotona. Ensimmäisenä päivänä 4dl maitoa, seuraavina 5-6dl.

Kotona alkoi tuo maidon maku olla pojalle liikaa, mutta hyvin sain määrät menemään, kun sekoitin maitoa puuroihin ja ruokiinkin. Desimitalla on hyvä mitata päivän annokset saaduiksi. Samalla merkitsin jääkaapin oveen lappuun määrät mitä on milloinkin annettu.

Vatsavaivoja tuli alkuun paljon ja refluksi myös pahentui. Mutta ei tuo refluksi niin pahaksi ole äitynyt kuin pienempänä. Lääkäri vielä soitti kotiin kyselläkseen miten altistus on sujunut.

Jatko-ohjeeksi saatiin jatkaa maitotuotteiden antoa. Maidon voi osittain korvata muilla maitotuotteilla, jos maito maitona ei maistu. Viili onkin ollut ehdoton herkku. Samoin juusto. Nyt kokeilussa on ihan maustamaton jogurtti marjojen tai esim.  mangososeen kera.

 Poskien pieniin ihottumiin saatiin ohjeeksi käyttää kuureina 1% hydrokortison voidetta.

Ennen kaikkea on ollut ihana huomata, että kyllä se vauvan maitoallergia voi alkaa parantua ajan kanssa. Meillä se näyttäisi menevän niin. Enää ihoreaktiot eivät ole sitämätöntä kutinaa ja siitä aiheutuvaa raapimista, ja ihon rikkoutumista.

Vauva ajan allergiasuossa vuoden rämpineenä tuntuu aivan mahtavalta antaa pienelle viilipurkki syötäväksi. Tai kuten eilen, kaupan jugurttihedelmä välipalapussi, kun seurasimme tytön jalkapallopeliä kuplahallissa.

Se hyvä puoli tässä on ollut, että äitinä olen aika paljon viisaampi nyt maitoallergiasta. Tietoa on tullut etsittyä paljon. Blogin pitäminen antaa hyvät mahdollisuudet jakaa omia kokemuksia. Niitä mielelläni jaankin omien kokemusteni pohjalta.

 Maidottomia reseptejä ajattelin tänne blogiin lisäillä, mitä olen hyväksi havainnut. Vaikeaa oli itselle kipeän ja unettoman vauvan kanssa alku imetysdieetin kanssa, kun piti jokainen maidoton resepti löytää ja kokeilla mitä itse voi syödä. Mutta kaikkeen tottuu. Maidottomuuskaan ei loppujen lopuksi ollut itselle ollenkaan vaikeaa. Täytyi vain löytää korvaavat tuotteet. Näistä siis lisää myöhemmin reseptien muodossa. 

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Herkkukahvia kotona



Herättiin pimeään ja sateiseen isänpäivä sunnuntaihin pienimmän heräilijän kanssa jo klo:6.30. Oli niin pimeää, että tämä äiti luuli heränneensä keskellä yötä. Mutta aikainen aamuhan se jo olikin. Ei auttanut kuin kömpiä aamukahvin ja aamupuuron tekoon. 


Jokos olette huomanneet nämä ihanat kahvit kaupoissa? Kävin viime viikolla etsimässä vieraille jotain herkullista kahvia. Ostin tämän Starbucks:in Caffe Verona pussin Citymarketista. Näitä siis myydään näissä 200g pakkauksissa. Hieno juttu, kun nyt näitä saa ihan ruokakaupasta! On kyllä niin hyvää kahvikerman kanssa! Täytyy kyllä ostaa uudestaankin. Tähän vielä pala tummaa suklaata, niin herkkuhetki on taattu. 


Toivotan kaikille isille oikein mukavaa isänpäivää.
Lisäksi rakkaalle veljelleni T:lle sinne toiselle paikkakunnalle. Viettäkää oikein mukava päivä!

perjantai 16. lokakuuta 2015

Lokakuun Sny-paketti

Eilen hattiin lasten kanssa lokakuun Sny-paketti! Voih, mitä ihanuuksia paketti taas sisälsikään...

Ann-Mari Nilssonin, Neulo pipot käsineet sukat-kirja. Tästä löytyi heti "pakko saada" tähti lapaset, jotka aion ehdottomasti ottaa puikoille. 6kerää ihania lankoja. Nordqvistin Teetaivas teetä paketillinen. Tuikku kynttilöitä. Sitruksen tuoksuista kuplakylpyä jaloille. Ja, mikä tuli enemmän kuin tarpeeseen: Neutrogena käsivoide! Tällä hetkellä toinen käsi on ihan kuiva ja rikki. Kiitos kylmenevien ilmojen + keittiötöiden ja jatkuvan veden kanssa lotraaminen. Laitoin tätä illalla ennen nukkumaan menoa ja vielä yöllä uudestaan. Heti tänään oli iho jo parempi, haavaumille rikkoutunut iho parani kiinni yön aikana. Tätä yksi työkaveri joskus minulle suositteli, kirjoitin vielä ylös muistutukseksi. On kuitenkin jäänyt hankkimatta. Tämä tuntuu todella tehokkaalta, suurkiitos ystäväiseni tästä!   

Sitten päästäänkin näihin ihanuus lankoihin! Tykkään niin kaikista väreistä! Maija langoista tulee pojille sukat. Keltaisista teen jotain itselleni. Tummanpunaisista keristä taitaa tulla myös sukat. Ihanan tuntuisia keriä:-), näitä on tullut hypisteltyä eilen ja tänään monen monta kertaa. Eikä tässä siis vielä kaikki :-) ...

Sny-ystäväni oli muistanut syntymäpäiväni aivan ihanalla paketilla! Sain upean ihanan, mielettömän pehmeän tuubihuivin! Tätä tarvitaan pimeinä iltoina, kun seisoskelen tuolla jalkapallokenttien laidalla :-). Myöskin herkullisen ihanaa Fazerin sinistä suklaata! Kaunis kiitos näistä ja koko ihanasta paketista!

lauantai 10. lokakuuta 2015

Ätä

Ätä! Tämän hetken hellyyttävin sana. Voi kunpa sen muistaisi aina. Vielä muutaman kerran päivässä imetän. Ja voi tuota pientä mussukkaa, kun oikein odottaa niitä hetkiä. Pienet sormet kietoutuu yhteen, ja kun vähän aikaa on juonut niin irroittaa otteensa ja kuuluu hento ääni "ätä" ja huokaus perään. Samalla suuret suloiset silmät hakevat äidin katsetta. Voi miten äidin sydän on pakahtua.

Tämä aika kiitää ohi niin hurjaa vauhtia. Välillä sitä onneksi tajuaa hieman hidastaa vauhtia. Hidastaa näihin hetkiin. Tallettaa ne muistin syövereihin. Kunpa sitä muistaisi kirjoittaa myös talteen näitä ihania muistoja. Siihen yritän nyt panostaa enemmän. Meillä nämä imetyshetket ovat nyt pikkuhiljaa jäämässä pois. Haikeaa.
  

perjantai 9. lokakuuta 2015

Iltaulkoilua Helsingin ytimessä





Viikolla kävimme viemässä pojan illaksi peliin. Sää olikin erittäin raikas ja viileä, joten emme jääneet lasten kanssa peliä loppuun asti seuraamaan. Lähdimme siis heti mieheni tultua töistä kävelemään pienempien lasten kanssa metroa kohti. Samalla tuli reippailtua iltalenkki eikä enää edes ollut kylmäkään, kun reippaasti käveltiin ja lapset myös juoksivat. Tällä suunnalla Helsingin ydinkeskustaa ei usein iltaisin tule käytyä, joten uudet maisemat oli lapsille. Paljon oli ulkoilijoita ja kaunis ilta. Pitääkin ottaa tavaksi  vähän laajentaa ulkoilureittejä. Samalla tulee asuinympäristökin tutummaksi lapsille. 

maanantai 5. lokakuuta 2015

Viikonlopun kirppistelyä


Viikonloppuna kävimme lasten kanssa pitkästä aikaa Mellunmäen  kirppiksellä. Lapset tykkäävät kun löytävät itselleen aina jotain pientä tilpehööriä:-). Itse en löydä täältä yleensä hyviä lastenvaatteita, mutta kaikkea muuta ihanaa löytyy. Astioita, kirjoja, leluja, ja mitä nyt löysin tällä kertaa? Siis aivan ihania lankakeriä! Ihanan tuntoista villalankaa. Merkistä en osaa sanoa, mutta varmasti taitaa olla itsevärjättyä. Tämä ihana turkoosi lähti mukaani. Ihanan uuden huivin löysin myös itselleni.  


Sitten löytyi pojalle nämä autot. Nyt on jo hyvä hankkia valmiiksi näitä pikkuautoja, vaikkei vielä ihan hirveästi näillä malta leikkiä. Yritys on jo kova, autoilla pärryytellään menemään. Välillä niitä kyllä lentelee myös siihen malliin, että pikkuautojen kanssa saa olla varovainen. Nyt harjoitellaankin kovasti sitä miten niillä leikitään, ei heitetä. Tytär löysi aivan ihania perhos kynsitarroja, joista en ehtinyt ottaa kuvaa. Menivät heti tuon meidän kynsilakkoja ja kynsitarroja rakastavan kymmenvuotiaan kynsiin, ja tuli kyllä nätit kynnet!