perjantai 16. lokakuuta 2015

Lokakuun Sny-paketti

Eilen hattiin lasten kanssa lokakuun Sny-paketti! Voih, mitä ihanuuksia paketti taas sisälsikään...

Ann-Mari Nilssonin, Neulo pipot käsineet sukat-kirja. Tästä löytyi heti "pakko saada" tähti lapaset, jotka aion ehdottomasti ottaa puikoille. 6kerää ihania lankoja. Nordqvistin Teetaivas teetä paketillinen. Tuikku kynttilöitä. Sitruksen tuoksuista kuplakylpyä jaloille. Ja, mikä tuli enemmän kuin tarpeeseen: Neutrogena käsivoide! Tällä hetkellä toinen käsi on ihan kuiva ja rikki. Kiitos kylmenevien ilmojen + keittiötöiden ja jatkuvan veden kanssa lotraaminen. Laitoin tätä illalla ennen nukkumaan menoa ja vielä yöllä uudestaan. Heti tänään oli iho jo parempi, haavaumille rikkoutunut iho parani kiinni yön aikana. Tätä yksi työkaveri joskus minulle suositteli, kirjoitin vielä ylös muistutukseksi. On kuitenkin jäänyt hankkimatta. Tämä tuntuu todella tehokkaalta, suurkiitos ystäväiseni tästä!   

Sitten päästäänkin näihin ihanuus lankoihin! Tykkään niin kaikista väreistä! Maija langoista tulee pojille sukat. Keltaisista teen jotain itselleni. Tummanpunaisista keristä taitaa tulla myös sukat. Ihanan tuntuisia keriä:-), näitä on tullut hypisteltyä eilen ja tänään monen monta kertaa. Eikä tässä siis vielä kaikki :-) ...

Sny-ystäväni oli muistanut syntymäpäiväni aivan ihanalla paketilla! Sain upean ihanan, mielettömän pehmeän tuubihuivin! Tätä tarvitaan pimeinä iltoina, kun seisoskelen tuolla jalkapallokenttien laidalla :-). Myöskin herkullisen ihanaa Fazerin sinistä suklaata! Kaunis kiitos näistä ja koko ihanasta paketista!

lauantai 10. lokakuuta 2015

Ätä

Ätä! Tämän hetken hellyyttävin sana. Voi kunpa sen muistaisi aina. Vielä muutaman kerran päivässä imetän. Ja voi tuota pientä mussukkaa, kun oikein odottaa niitä hetkiä. Pienet sormet kietoutuu yhteen, ja kun vähän aikaa on juonut niin irroittaa otteensa ja kuuluu hento ääni "ätä" ja huokaus perään. Samalla suuret suloiset silmät hakevat äidin katsetta. Voi miten äidin sydän on pakahtua.

Tämä aika kiitää ohi niin hurjaa vauhtia. Välillä sitä onneksi tajuaa hieman hidastaa vauhtia. Hidastaa näihin hetkiin. Tallettaa ne muistin syövereihin. Kunpa sitä muistaisi kirjoittaa myös talteen näitä ihania muistoja. Siihen yritän nyt panostaa enemmän. Meillä nämä imetyshetket ovat nyt pikkuhiljaa jäämässä pois. Haikeaa.
  

perjantai 9. lokakuuta 2015

Iltaulkoilua Helsingin ytimessä





Viikolla kävimme viemässä pojan illaksi peliin. Sää olikin erittäin raikas ja viileä, joten emme jääneet lasten kanssa peliä loppuun asti seuraamaan. Lähdimme siis heti mieheni tultua töistä kävelemään pienempien lasten kanssa metroa kohti. Samalla tuli reippailtua iltalenkki eikä enää edes ollut kylmäkään, kun reippaasti käveltiin ja lapset myös juoksivat. Tällä suunnalla Helsingin ydinkeskustaa ei usein iltaisin tule käytyä, joten uudet maisemat oli lapsille. Paljon oli ulkoilijoita ja kaunis ilta. Pitääkin ottaa tavaksi  vähän laajentaa ulkoilureittejä. Samalla tulee asuinympäristökin tutummaksi lapsille. 

maanantai 5. lokakuuta 2015

Viikonlopun kirppistelyä


Viikonloppuna kävimme lasten kanssa pitkästä aikaa Mellunmäen  kirppiksellä. Lapset tykkäävät kun löytävät itselleen aina jotain pientä tilpehööriä:-). Itse en löydä täältä yleensä hyviä lastenvaatteita, mutta kaikkea muuta ihanaa löytyy. Astioita, kirjoja, leluja, ja mitä nyt löysin tällä kertaa? Siis aivan ihania lankakeriä! Ihanan tuntoista villalankaa. Merkistä en osaa sanoa, mutta varmasti taitaa olla itsevärjättyä. Tämä ihana turkoosi lähti mukaani. Ihanan uuden huivin löysin myös itselleni.  


Sitten löytyi pojalle nämä autot. Nyt on jo hyvä hankkia valmiiksi näitä pikkuautoja, vaikkei vielä ihan hirveästi näillä malta leikkiä. Yritys on jo kova, autoilla pärryytellään menemään. Välillä niitä kyllä lentelee myös siihen malliin, että pikkuautojen kanssa saa olla varovainen. Nyt harjoitellaankin kovasti sitä miten niillä leikitään, ei heitetä. Tytär löysi aivan ihania perhos kynsitarroja, joista en ehtinyt ottaa kuvaa. Menivät heti tuon meidän kynsilakkoja ja kynsitarroja rakastavan kymmenvuotiaan kynsiin, ja tuli kyllä nätit kynnet! 

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Ihan paras pillimuki




Siis kylläpä sain etsimällä etsiä tätä pulloa! Ja vihdoin sen löysinkin! Itäkeskuksen Prismasta onnistuin saamaan viimeisen sinisen Aventin pillipullon. Taisi kolme vaaleanpunaista sinne vielä jäädä. Mutta todellakin oli etsimisen arvoinen! Yksivuotias oppi heti juomaan tästä kun muutaman kerran näytettiin miten se onistuu. Ja tämä on meillä ihan hittituote! Testattiin heti ulkokäytössä itsetehtyä mustikkapirtelöä ja tästä ei valu pirtelöt mistään suunnasta. Täysin tiivis siis. Ei tarvinnut pelätä mustikkatahroja ulkovaatteisiin.